Mikä on ruotsinsuomalainen?

Historiaa

Vuosisatojen ajan on Ruotsin ja niiden alueiden välillä, jotka vastaavat nykyisen Suomen valtion rajoja, tapahtunut muuttoliikettä molempiin suuntiin; ruotsalaisia on muuttanut itään ja suomalaisia länteen.

Ensimmäinen suuri siirtolaisaalto suomenkielisiä suomalaisia Ruotsin itäiseltä puolelta länsipuolelle tapahtui 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa. Näitä siirtolaisia kutsuttiin metsäsuomalaisiksi ja he asettuivat mm. Södermanlandiin, Tiveden alueelle, Kaakkois-Värmlandiin ja eteläiseen Ångermanlandiin.  Aina 1900-luvun puolelle saakka osissa Värmlantia asui täysin suomenkielistä väestöä. Ruotsin ja Suomen välillä tapahtui väestön muuttoliikettä myös vuoden 1809 jälkeen, kun Suomesta tehtiin osa Venäjän suurruhtinaskuntaa.

Toinen siirtolaisaalto Suomesta Ruotsiin alkoi pienemmässä mittakaavassa jo 1930-luvulla ja voimistui sotavuosina 1939-1946, kun Suomesta lähetettiin 70 000 sota-lasta Ruotsiin. Jos haluatte tietää lisää Suomalaisista sotalapsista, voitte kuunnella täältä (ruotsinkielinen dokumenttääri): Finska krigsbarn. Suomalaisia ohjelmia voitte löytää täältä: 10+1 ohjelmaa sotalapsista. 

Siirtolaisaalto jatkui 1970-luvulle asti, tällöin siihen vaikutti voimakkaasti Suomen huono kansantaloudellinen tilanne. Suomesta saapuneet asettautuivat erityisesti Tukholman alueelle sekä teollisuuspaikkakunnille Mälarinlaaksoon, Bergslageniin sekä Boråsin ja Göteborgin ympäristöön. Nykyään Ruotsissa asuu noin 675 000 ruotsinsuomalaista, ts. ensimmäisen, toisen ja kolmannen polven siirtolaisia, joilla on juuret Suomessa.

Suomen kielen asema Ruotsissa on vaihdellut suuresti eri aikoina. Suomen kielelle myönnettiin vuonna 2000 virallinen vähemmistökielen asema Ruotsissa. Ruotsin kielen asema Suomessa on sen sijaan pysynyt stabiilimpana. Kesti vuoteen 1883, ennen kuin suomen kielestä tuli tasa-arvoinen ruotsin kanssa Suomessa. Vuonna 1919, kaksi vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen, päätettiin Suomen hallitusmuodossa, että Suomi on virallisesti kaksikielinen maa ja sen kansalliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Molempien kieliryhmien kielelliset oikeudet on kirjattu perustuslakiin. Haluatko tietää lisää suomenruotsalaisista? Täältä löytyy ruotsin-ja suomenkielellä: Uppslagsverket Finland:Finlandssvenskar.   Tai voit katsoa SVT:n humoristinen ohjelma joka kertoo minkälaista on olla suomenruotsalainen Suomessa vs Ruotsissa (puhuvat ruotsia ja suomea ohjelmassa): Finlandssvensk i Finland vs Sverige.

Sanaselityksiä:

Suomenruotsalainen – finlandsvensk – ruotsinkielinen Suomen kansalainen

Suomalainen – finnar – suomenkielinen Suomen kansalainen

Suomen kansalainen – finländare – Suomen kansalaiset, huolimatta heidän puhumastaan kielestä

Ruotsinsuomalainen – sverigefinne – suomenkielinen henkilö Ruotsissa

Ruotsinsuomalainen – sverigefinländare – yhteisnimitys kaikille ruotsissa asuville henkilöille, joilla on juuret Suomessa, puhutusta kielestä huolimatta

Ruotsin suomenruotsalainen – sverigefinlandssvensk – ruotsinkielinen suomalainen, joka on muuttanut Ruotsiin

 

Symboleja tukemaan ruotsinsuomalaisuutta – ruotsinsuomalaisten päivä ja oma lippu

Ruotsinsuomalaisten omaksi juhlapäiväksi valittiin vuonna 2010 kansanrunouden keräilijä Carl Axel Gottlundin syntymäpäivä. Carl Axel Gottlund (1796–1875) oli suomalainen kansanrunouden keräilijä, kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori, joka vietti elämästään 20 vuotta Ruotsissa, mm. tutkien metsäsuomalaisten kansanperinnettä. Marraskuussa 2012 Ruotsin Akatemia teki päätöksen, että 24.2. on Ruotsin almanakoissa ruotsinsuomalaisten virallinen merkkipäivä. Päivän tarkoituksena on juhlistaa ruotsinsuomalaisten vähemmistön olemassaoloa sekä herättää valtaväestön kiinnostus ruotsinsuomalaisia kohtaan.

Ruotsinsuomalaisten oman lipun on suunnitellut Andreas Ali Hietala-Jonasson. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta valitsi vuosikokouksessaan 30.3.2014 kansanäänestyksessä eniten ääniä saaneen lippuehdotuksen ruotsinsuomalaisten lipuksi. Lippu sai virallisen aseman 30. toukokuuta 2014 ja se nousi virallisesti salkoon eri puolilla Ruotsin hallintoaluekunnissa ruotsinsuomalaisten päivänä 24.2.2015.

 

 

lippu

Muokattu Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton sivuilta

 

Vad är en sverigefinländare?

Historia

Under flera århundraden har det mellan Sverige och de områden som idag motsvarar den finska statens gränser funnits migration åt respektive håll; svenskar har flyttat till öst och finländare har flyttat till väst. 

Den första stora vågen av finsktalande finländare som flyttade från östra Sverige till västra Sverige ägde rum i slutet av 1600-talet till 1700-talets början. Denna första våg av finländare kallades för skogsfinländare och bosatte sig i till exempel Södermanland, Tiveden-området, sydöstra Värmland samt södra Ångermanland. Ända fram till mitten av 1900-talet beboddes delar av Värmland helt och hållet av den finsktalande befolkningen. Befolkningsmigrationen mellan Sverige och Finland fortsätten även efter 1809 då Finland blev en del av det ryska storhertigdömet. 

 

Den andra migrationsvågen från Finland till Sverige började i mindre skala redan på 1930-talet och intensifierades under krigsåren 1939-1946 då det skickades 70 000 krigsbarn från Finland till Sverige. Vill ni veta mer om de finska krigsbarnen går det att lyssna på en svenskspråkig dokumentär från Sveriges Radio: De finska krigsbarnen. 

Migrationsvågen fortsatte fram till 1970-talet, nu vid denna tidpunkt starkt påverkad av Finlands dåliga ekonomi. De som anlände från Finland bosatte sig i Stockholmsområdet och industrilokaler i Mälardalen, Bergslagen och omgivningarna i Borås och Göteborg. Idag bor cirka 675 000 sverigefinländare i Sverige, dvs. första-, andra- och tredje generationens invandrare med rötter i Finland. 

Det finska språkets ställning i Sverige har varierat kraftigt vid olika tidpunkter. År 2000 beviljades det finska språket officiell status som ett av Sveriges fem minoritetsspråk. Det svenska språkets roll i Finland har däremot varit och förblivit mer stabil. Det var först år 1883 som det finska språket fick samma ställning som svenskan i Finland. År 1919, två år efter att Finland blev självständigt, så beslutade den finska regeringen att Finland officiellt är ett tvåspråkigt land och att de nationella språken är finska och svenska. Båda språkens rättigheter är förankrade i konstitutionen. Vill du veta mer om finlandssvenskar? Du kan läsa vidare här: Uppslagsverket Finland:Finlandssvenskar.Eller titta på ett humoristiskt gjort program kring hur det är att vara finlandssvensk i Finland vs Sverige av SVT: Finlandssvensk i Finland vs Sverige.

 

Ordförklaringar:

Finlandsvensk – Suomenruotsalainen – ruotsinkielinen Suomen kansalainen – svenskspråkig finsk medborgare.

Finne –Suomalainen – suomenkielinen Suomen kansalainen – finskspråkig finsk medborgare.

Finländare –Suomen kansalainen  – Suomen kansalaiset, huolimatta heidän puhumastaan kielestä – finska medborgare, oberoende av vilket språk de talar. 

Sverigefinne –Ruotsinsuomalainen – suomenkielinen henkilö Ruotsissa – finskspråkig person i Sverige

Sverigefinländare – Ruotsinsuomalainen – yhteisnimitys kaikille ruotsissa asuville henkilöille, joilla on juuret Suomessa, puhutusta kielestä huolimatta – samlingsnamn för alla personer som bor i Sverige och som har rötter i Finland, oberoende av vilket språk de talar. 

Sverigefinlandssvensk– Ruotsin suomenruotsalainen – ruotsinkielinen suomalainen, joka on muuttanut Ruotsiin – svenskspråkig finländare som har flyttat till Sverige. 

 

 

Symboler som stödjer den Sverigefinska kulturen – sverigefinska dagen och vår flagga 


Sverigefinländarnas egen helgdag valdes år 2010 till att bli Carl Axel Gottlunds födelsedag.  Carl Axel Gottlund (1796–1875) var en finsk folkpoesi-samlare, författare och föreläsare för det finska språket vid Helsingfors universitet. Han tillbringade 20 år av sitt liv i Sverige, och t.ex. studerade han skogsfinländarnas folkliga traditioner. I november 2012 beslutade Svenska Akademin att den 24.2. är sverigefinländarnas officiella helgdag i svenska almanackor. Syftet med dagen är att fira existensen av den sverigefinska minoriteten och väcka majoritetsbefolkningens intresse för sverigefinländare. Sverigefinländarnas egen flagga har designats av Andreas Ali Hietala-Jonasson. Vid det årsmöte som ägde rum den 30 mars 2014 valde den sverigefinska delegationen det flaggförslag som fick flest röster i folkomröstningen som sverigefinländarnas flagga. Flaggan fick officiell status den 30 maj 2014 och marknadsfördes officiellt i olika delar av de svenska administrativa distrikten på finländarnas dag den 24 februari 2015.

 

 

 
lippu