Mikä on ruotsinsuomalainen

Historiaa

Vuosisatojen ajan on Ruotsin ja niiden alueiden välillä, jotka vastaavat nykyisen Suomen valtion rajoja, tapahtunut muuttoliikettä molempiin suuntiin; ruotsalaisia on muuttanut itään ja suomalaisia länteen.

Ensimmäinen suuri siirtolaisaalto suomenkielisiä suomalaisia Ruotsin itäiseltä puolelta länsipuolelle tapahtui 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa. Näitä siirtolaisia kutsuttiin metsäsuomalaisiksi ja he asettuivat mm. Södermanlandiin, Tiveden alueelle, Kaakkois-Värmlandiin ja eteläiseen Ångermanlandiin.  Aina 1900-luvun puolelle saakka osissa Värmlantia asui täysin suomenkielistä väestöä. Ruotsin ja Suomen välillä tapahtui väestön muuttoliikettä myös vuoden 1809 jälkeen, kun Suomesta tehtiin osa Venäjän suurruhtinaskuntaa.

Toinen siirtolaisaalto Suomesta Ruotsiin alkoi pienemmässä mittakaavassa jo 1930-luvulla ja voimistui toisen maailmansodan jälkeen jatkuen aina 1970-luvulle. Tällöin siihen vaikutti voimakkaasti Suomen huono kansantaloudellinen tilanne. Suomesta saapuneet asettautuivat erityisesti Tukholman alueelle sekä teollisuuspaikkakunnille Mälarinlaaksoon, Bergslageniin sekä Boråsin ja Göteborgin ympäristöön. Nykyään Ruotsissa asuu noin 675 000 ruotsinsuomalaista, ts. ensimmäisen, toisen ja kolmannen polven siirtolaisia, joilla on juuret Suomessa.

Suomen kielen asema Ruotsissa on vaihdellut suuresti eri aikoina. Suomen kielelle myönnettiin vuonna 2000 virallinen vähemmistökielen asema Ruotsissa. Ruotsin kielen asema Suomessa on sen sijaan pysynyt stabiilimpana. Kesti vuoteen 1883, ennen kuin suomen kielestä tuli tasa-arvoinen ruotsin kanssa Suomessa. Vuonna 1919, kaksi vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen, päätettiin Suomen hallitusmuodossa, että Suomi on virallisesti kaksikielinen maa ja sen kansalliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Molempien kieliryhmien kielelliset oikeudet on kirjattu perustuslakiin.

Sanaselityksiä:

Suomenruotsalainen – finlandsvensk – ruotsinkielinen Suomen kansalainen

Suomalainen – finnar – suomenkielinen Suomen kansalainen

Suomen kansalainen – finländare – Suomen kansalaiset, huolimatta heidän puhumastaan kielestä

Ruotsinsuomalainen – sverigefinne – suomenkielinen henkilö Ruotsissa

Ruotsin suomenruotsalainen – sverigefinlandssvensk – ruotsinkielinen suomalainen, joka on muuttanut Ruotsiin

Ruotsinsuomalainen – sverigefinländare – yhteisnimitys kaikille ruotsissa asuville henkilöille, joilla on juuret Suomessa, puhutusta kielestä huolimatta

Symboleja tukemaan ruotsinsuomalaisuutta – ruotsinsuomalaisten päivä ja oma lippu

Ruotsinsuomalaisten omaksi juhlapäiväksi valittiin vuonna 2010 kansanrunouden keräilijä Carl Axel Gottlundin syntymäpäivä. Carl Axel Gottlund (1796–1875) oli suomalainen kansanrunouden keräilijä, kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori, joka vietti elämästään 20 vuotta Ruotsissa, mm. tutkien metsäsuomalaisten kansanperinnettä. Marraskuussa 2012 Ruotsin Akatemia teki päätöksen, että 24.2. on Ruotsin almanakoissa ruotsinsuomalaisten virallinen merkkipäivä. Päivän tarkoituksena on juhlistaa ruotsinsuomalaisten vähemmistön olemassaoloa sekä herättää valtaväestön kiinnostus ruotsinsuomalaisia kohtaan.

Ruotsinsuomalaisten oman lipun on suunnitellut Andreas Ali Hietala-Jonasson. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta valitsi vuosikokouksessaan 30.3.2014 kansanäänestyksessä eniten ääniä saaneen lippuehdotuksen ruotsinsuomalaisten lipuksi. Lippu sai virallisen aseman 30. toukokuuta 2014 ja se nousi virallisesti salkoon eri puolilla Ruotsin hallintoaluekunnissa ruotsinsuomalaisten päivänä 24.2.2015.

lippu

Muokattu Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton sivuilta